lauantai 19. toukokuuta 2012

Huonon kelin MEJÄ-varusteista

Tänään ilmojen herra soi meillä aamusta hyvinkin kosteat jäljestyskelit, joten kertoilen tässä kahdesta varusteesta jotka helpottavat jälkituomarin (ja osin myös ohjaajan/oppaankin) toimia sateella.

Aloitetaan sadeasusta. Olen aina pitänyt armeijan ylijäämätuotteista, eikä metsästys/mejästysharrastus ole yhtään vähentänyt tarvetta kestävälle ja toimivalle kohtuuhintaiselle varustukselle. Omassa käytössä parhaimmaksi huonon kelin vaatetukseksi on osoittautunut  Saksan armeijan Gore-Tex sadeasu. En tiedä onko se hyvää karmaa,  mutta pitämällä tämän sadeasun aina mukana vuodesta 2009, tänään tarvitsin sitä toisen kerran ja tänäänkin vain osan päivästä. Taisi olla toinen kerta noin 25 kokeen aikana.

Puku on kangaspäällysteinen, gore-tex-kalvolla ja todistettavasti täysin vedenpitävä. Kalvolle luvataan hengittävyyttä, mutta MEJÄ-käytössä jos takki ei ole edetä auki, niin paita kostuu hiestä.

Ylijäämävarusteiden suurin ongelma yleensä on se että kaikkia kokoja ei välttämättä ole saatavilla ja koot ovat tasantarkkaan miesten mitotuksella. BW:n sadeasua myy varmaan jokainen armyshoppi suomessa - omani olen ostanut Varustelekasta. (http://www.varusteleka.fi/fi/product/bw-gore-tex-housut-flecktarn-kaytetyt/4896 ja http://www.varusteleka.fi/fi/product/bw-gore-tex-takki-flecktarn-kaytetty/3683 ). Mitotuksesta sen verran että tuo suurin koko XL on juuri meikäläisen mittainen. ( Niille jotka eivät ole tavanneet, niin kyse on 185 senttisestä ja toistasataakiloisesta tasamaan tallaajasta )

Sitten siihen toiseen tuotteeseen - tämä tuote on melko puhtaasti tuomareiden käyttöön, ei välttämättä pelkästään mejä, sillä huono keli voi yhtä hyvin iskea niin VAHI- kuin AJO-kokeissakin.

Toinen harrastukseni on laitesukellus ja siellä  vedenailaisiin muistiinpanoihin käytämme  välinettä jota yksinkertaisesti kutsumme slate:ksi. Kyse on niinkin yksinkertaisesta välineestä kuin maidonvalkoisesta muovilevystä johon pystyy kirjoittamaan normaalilla lyijykynällä muistiiinpanoja vaikka veden pinnan alapuolella.

Jos on pelättävissä että taivas putoaa niskaani kesken jäljen, jätän suosiolla paperisen maastokortin autoon ja teen tarpeelliset muistiinpanot tuolle muovilevylle ja palattuani autoon jäljen jälkeen kopioin merkinnät oikeaan maastokorttiin.

Yksinkertaista ja helppoa - välineiksi kun riittää normaali lyijykynä ja valkea muovinen piirustusalusta. En nyt äkkiseltään pysty sanomaan mitä muovia tuo levy on .... mutta kokeilkaa mitä tahansa blankoa valkoista muovilevyä,  toimiiko  vai eikö?


torstai 17. toukokuuta 2012

Ozi karttatiedostojen pienentäminen

Oziexplorer tallettaa jokaisesta import-komennolla tuodusta kartasta ns. map-tiedoston kansioon c:\Oziexplorer\Maps. Ko tiedosto on tekstimuotoinen ja sisältää tiedot kartan kuvatiedostosta ja sen kalibroinnista - otetaanpas yksi mallitiedosto tarkasteluun pala kerrallaan:
OziExplorer Map Data File Version 2.2
UL434_RVK_25
C:\Documents and Settings\pekkis\Omat tiedostot\Lataukset\UL434_RVK_25.tif
1 ,Map Code,
Hartebeeshoek94,WGS 84,   0.0000,   0.0000,WGS 84
Reserved 1
Reserved 2
Magnetic Variation,,,E   
Ekalla rivillä on tiedoston kuvaus ja versionumero, toisella rivillä kartan nimi. Kolmas rivi sisältää karttakuvan tiedostonimen polkuineen. Jos nyt olisikin pienentämässä kuvaa, niin nimeäisin pienennetyn version png-tiedoston muuten samalle nimelle, jolloin riittää kun vaihdan tiedostopäätettä tif:stä png:ksi.


Map Projection,Transverse Mercator,PolyCal,No,AutoCalOnly,No,BSBUseWPX,No

Point01,xy,    0,    0,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,     452000,    6714000,
Point02,xy,19199,    0,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,   499997.5,    6714000,
Point03,xy,19199, 9599,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,   499997.5,  6690002.5,
Point04,xy,    0, 9599,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,     452000,  6690002.5,
Point05,xy,     ,     ,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,           ,           ,
Point06,xy,     ,     ,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,           ,           ,
Point07,xy,     ,     ,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,


Kalibrointipisteet paljastavat että alkuperäisen karttatiedoston tarkkuus on 19200x9600 - jos kuvaa pienennetään, niin kalibrointipisteiden Point02, 03 ja 04:n koordinaatteja pitää pienentää samassa suhteessa - täten esim. jos kuvan resoluutio olisi pudotettu puoleen, niin  19200 muuttuu 9600:ksi ja 9600 muuttuu 4800:ksi. Osassa kohdista kuvan resoluutiota käsitelläänkin skaalalla 0-19199 jolloin skaala vaihtuu 0-9599:ksi ja vastaavasti 0-9599 muuttuu 0-4799:ksi tähän malliin:


Map Projection,Transverse Mercator,PolyCal,No,AutoCalOnly,No,BSBUseWPX,No

Point01,xy,    0,    0,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,     452000,    6714000,
Point02,xy,9599,    0,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,   499997.5,    6714000,
Point03,xy,9599, 4799,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,   499997.5,  6690002.5,
Point04,xy,    0, 4799,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,     452000,  6690002.5,
Point05,xy,     ,     ,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,           ,           ,
Point06,xy,     ,     ,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,           ,           ,
Point07,xy,     ,     ,in, deg,    ,        ,,    ,        ,, grid,   ,           ,           ,

Tiedoston lopussa on vielä ns. Moving Map-osio, jonne pienentyneet resoluutiotiedost pitää myös muuttaa edellisten tavoin:

MM0,Yes
MMPNUM,4
MMPXY,1,0,0
MMPXY,2,19200,0
MMPXY,3,19200,9600
MMPXY,4,0,9600
MMPLL,1,  26.124611,  60.559110
MMPLL,2,  27.000000,  60.561977
MMPLL,3,  27.000000,  60.346490
MMPLL,4,  26.130389,  60.343648
MM1B,2.500000
MOP,Map Open Position,0,0
IWH,Map Image Width/Height,19200,9600       

muuttuu muotoon

MM0,Yes
MMPNUM,4
MMPXY,1,0,0
MMPXY,2,9600,0
MMPXY,3,9600,4800
MMPXY,4,0,4800
MMPLL,1,  26.124611,  60.559110
MMPLL,2,  27.000000,  60.561977
MMPLL,3,  27.000000,  60.346490
MMPLL,4,  26.130389,  60.343648
MM1B,2.500000
MOP,Map Open Position,0,0
IWH,Map Image Width/Height,9600,4800
       
Itse kuvan pienentämiseen käytän Linuxista tuttua Gimp-kuvankäsittelyohjelmaa. ( www.gimp.org ) Käyttökelpoista on skaalata esim. 2/3 tai 1/2 tarkkuuteen. Puolella tarkkuudella kooksi tulee 9600x4800 ja  kuvan voidaan tallettaa png-muotoisena samaan kansioon kuin originaali tif. Map-tiedostoon tehtyjen muutosten  jälkeen ozi käyttääkin karttaa avatessa tuota pienempää png-kuvaa ja originaalia tiffiä ei enää tarvita. Karttojen käyttötarve sanelee aika pitkälle miten paljon kuvaa voi pienentää - mobiilit ruutukartat voivat olla selkeästi pienempiä kuin printattavat.


Kuvan skaalaaminen pienentää kuvaa melkoisesti, omassa kokeilussani 17,6 Mt:n 12000x12000 tif-tiedosto pieneni alle 4 Mt kun se skaalattiin 2/3 tarkkuuteen eli kuvakokoon 8000x8000 ja talletettiin png:ksi.

lauantai 12. toukokuuta 2012

Maanmittauslaitoksen tiedostopalvelu aukesi

Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelu aukesi osoitteeseen https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta  -  palvelusta voi ladata kaiken tähän mennessä avatun aineiston. Normikäyttäjää tietysti eniten kiinnostaa rasterimuotoinen maastokartta - kokeilin palvelua ja toiminta on yksinkertaista: Valitset karttapalvelusta ne ruudut jotka haluat itsellesi ja sähköpostiisi ilmestyy  jokusen minuutin jälkeen imurointilinkki valitsemillesi aineistolle. Kuvat ovat hyvälaatuisia ja tif-muotoisia. Karttakuvien mukana tulee kalibrointitiedostot tab- ja tfw-muodossa, joten ne on vietävissä OziExploreriin suoraan Import Map-toiminnalla - karttatyyppinä DSG.

Sitten itse aineistoon - olin jotenkin aiemmin jättänyt huomioimatta tiedon että nyt ladattavaksi tulleet kartat ovatkin vain mittakaavassa 1:50 000. Fetch_map sovellusta käyttäessä olen käyttänyt karttoja mittakaavassa 1:16000 jotka olen paperille sitten tulostanut mittakaavaan 1:15000. Ero noiden mittakaavojen välillä selviää hyvin oheisista kuvista:

Kuva maanmittauslaitoksen  latauspalvelun
aineistosta mittakaavassa 1:50 000

Kuva karttapaikka.fi:n aineistosta mitakaavassa 1:16 000
Ero yksityiskohtien määrässä kartoissa on selkeä. 1:50 000 kartasta  puuttuvat mm. sähkölinjat ja ainakin itse en näe vielä mitään syytä siirtyä latauspalveluiden uusiin kartta-aineistoihin. Vertasin ko aineistoa laillisettorrentit.net -palvelussa julkaistuun  aineistoon ja se on laadultaan parempaa ja vastaavaa kuin tuo karttapaikka.fi:n kuvakaappaus yllä. Tuon aineiston ainoa huono puoli on sen koko, Koko maan kattavana aineiston koko on liki 30 gigatavua - minä hain aineiston jo ja annan siitä mielelläni kopioita halukkaille jotka tulevat luokseni sopivan usb-kovalevyn kanssa. Tuokin aineisto sisältää tab- ja tfw-muotoiset kalibrointitiedostot ja siten helposti käytettävissä mm. oziexplorerissa.

Kenties tuo tarkempikin aineisto tulee jossain vaiheessa tuohon Maanmittauslaitoksen latausportaaliin jolloin aineiston hakeminen on normikäyttäjälle helpompaa.

KORJAUS:  Tarkempi aineisto löytyy kuin löytyykin palvelusta nimellä PERUSKARTTARASTERI - muut ohjeet kuten edellä. Kiitos Kari.



perjantai 11. toukokuuta 2012

Realiaikaista seurantaa

Luonnollinen käyttökohde GPS-laitteelle on naittaa se yhteen puhelimen kanssa ja seurata etänä puhelimen tai trackerin liikettä realiajassa kartalla. Käyttökohteita on lukuisia, mutta omat kokeiluni ovat pääasiassa olleet ajoneuvojen ja lemmikkieläinten seurannassa.

Mese.fi seuranta


Olen fakkiutunut erääseen saksalaiseen automerkkiin, siihen tähdelliseen. Ylläpidän kohtuullisen suurta ko merkkiin erikoistunutta autofoorumia ja jossain vaiheessa  syksyllä 2007 eräs ylläpitäjistä heitti pallon autojen realiaikaisesta seurannasta ja koppihan siitä oli otettava. Kaupallisia seurantasovelluksia jonkin verran jo nähneenä päätin toteuttaa tämän ihan omin voimin ja ilmaisilla työkaluilla.

Koska tässä nyt vain seurataan vapaaehtoisesti forumin käyttäjien omia autoja, niin järkevintä oli löytää sellainen lähetyspään sovellus  joka pyörii kuljettajan puhelimessa. Lukuisten kokeilujen jälkeen päädyimme mgmapsiin ( http://www.mgmaps.com/ ), koska javapohjaisena se toimi lähes kaikissa tuolloisissa älypuhelimissa ja sovellus oli ilmainen. Vastaanottopään palvelukin www.gmap-track.com:ssa myöskin ilmaisena soveltui käyttöömme hyvin ja viimeiseksi tehtäväksi jäi sitten trackerilta saadun sijaintitiedon integroiminen realiaikaisena forumilla olevaan googlen karttapohjaan ja seuranta oli valmis.

Seurannalle ei tässä ollut mitään "oikeaa" käyttöä, mutta leikkimielisenä käyttönä oli mm. bongaa auto-kilpailuja ja on joku kuljettajista saanut ajo-ohjeitakin puhelimitse seurannassa nähdyn sijainnin perusteella (ja huomautuksia liian suuresta ajonopeudesta)

Kuvassa kaksi seurannassa olevaa ajoneuvoa pääkaupunkiseudulla.

Ajoneuvoseurantaa


Hieman tämän jälkeen työnantajaani kiinnosti kokeilla talon pakettiautojen seurantaa ja siihen ei enää kannattanut käyttää kännykkäsovellusta ja ilmaista trackeriä. Hankin jokusen erilaisen kiinalaisen gps-palikan ja käyttökelpoiseksi osoittautui Xexun TK-102, joka tuolloin maksoi liki parisataa euroa - nyt hintaluokka ebay:ssä rahteineen pyörii $50 paikkeilla, mutta nyt noita kuulemma rakentaa useampi kiinalainen valmistaja ja yksilöissä on laatueroja. Kornia sinänsä että kiinalaisesta halpagpspalikasta on kiinalaisia "piraattikopioita" - yleensä kun olen tottunut että kiinalaiset kopioivat länsimaisia tuotteita.

Serveripään sovellukseksi löytyi  GpsGate Server ( www.gpsgate.com ), jonka 5 käyttäjän starterpack näemmä on nyt ilmainen - muistaakseni tuolloin se jokusen kympin maksoi.  Sovellus sopii ihan täysimittaiseen ajoneuvoseurantaan ja siitä löytyy mm. ajoneuvokohtaiset päivittäiset/viikottaiset ajoraportit realiaikaisen seurannan lisäksi. Sovellus osoittautui toimivaksi - meidän tarpeemme seurannalle vaan loppuivat ja tätä ei otettu suuremmassa mittakaavassa käyttöön.

GpsGate server   -  kuvankaappaus gpsgate.com:sta

Koiran seurantaa


Nyt kun tuo huokea ja kevyt TK-102 oli löytynyt, niin olihan sille lisäkäyttöä keksittävä. Palikka on tulitikkurasian kokoinen ja painaa n. 50 grammaa akkuineen, joten sehän on omiaan koiraseurannassa.
Ensikokeilut tein itsekirjoitetulla scriptillä joka vastaanotti GPS:n lähettämän datapaketin ja talletti koordinaatit sql-tietokantaan, josta sitten toinen ohjelma nouti sijainnin ja talletti sen Nokian Nettitabletin karttasovellukseen. Toimivaa, muttei kovinkaan näppärää eikä käytännöllistä. Paria muutakin sovellusta tuli käytettyä ennenkuin keksin Karttaselaimen ( www.karttaselain.fi ).

Karttaselain oli alunperin flash-litellä tehty sovellus, joka pyöri sujuvasti pääosin symbian puhelimilla. Myöhemmin sovelluksesta on tullut natiiviversiot Symbianille, Androidille ja iPhonelle ja mukana on nyt seuranta muutamalle halvalle gps-trackerille. ( Globalsat TR-151 ja Xexun TK-102 klooneineen )

Ensimmäiset versiot olivat täysin ilmaisia, kunnes Maanmittauslaitos huomautti kartta-aineistonsa luvattomasta käytöstä. Ohjelma oli aluksi maltillisesti hinnoitteltu 5e / 2kk tai 20e / vuosi (rajoitettu 2500 karttasivuun), ja olin tyytyväinen vuosilisenssin käyttäjä. Androidversiotakin kokeilin, mutta se osoittautui melkoiseksi karttasivusyöpöksi - ensimmäisessä kokeilussa sovellus latasi puolet käytettävissä olevista karttasivuista yhden illan aikana selatessani vain oman metsästysseuran maita. Hinnoittelu alkoi myöskin karata käsistä. Viimeksi kun katsoin niin hinta oli pompsahtanut 49 euroon / vuosi. MML:n nyt avattua kartta-aineistonsa aikoo pudottaa Karttaselain korkeahkoa hintaansa ruhtinaallisesti kympillä 39 euroon / vuosi. En tiedä mitä muut ovat mieltä, mutta liika on liikaa ja  minä ainakin aloin katsella vaihtoehtoa tuolle karttasovellukselle. Jos jonkun sopivan sovelluksen löydän, niin mielessä on jopa käynyt oman WMS-karttapalvelimen pystyttäminen - tuo Maanmittauslaitoksen kartta-ainesto kun on vapaasti käytettävissä - ainoat kulut kun tulevat tuon liki 30 gigatavun aineiston verkkohostauksesta. Rasterimuotoinen aineisto löytyy torrenttina mm. laillisettorrentit.net -palvelusta.



Nyt muodissa oleva avoimuus ei rajoitu enää vain ohjelmistoihin. Ruuvipenkki.fi -sivuston aktiivit elektroniikkaharrastajat  aloittivat talvella kehittämään ruuvitrackeriä, joka heidän sanojensa mukaan 

"RuuviTracker on täysin avoin GPS-paikannusjärjestelmä, joka koostuu paikannuslaitteesta ja päätelaiteohjelmistoista."

"Ohjelmistot tulevat olemaan täysin ilmaisia ja niiden lähdekoodit tulevat saataville. Valitettavasti fyysistä laitetta ei voida jakaa ilmaiseksi, joten se täytyy ostaa. Alustavana skenaariona on, että laitteen voisi rakentaa joko itse, ostaa rakennussarjan (piirilevy + komponentit) tai ostaa valmis laite."

"Paikannuslaitteen pääkriteerinä raudan suunnittelussa on edullisuus. Tavoitteena on, että elektroniikka tulisi kustantamaan kaikkinensa alle 50 euroa."

Erittäin lupaavan oloinen projekti, jonka edistymistä tulen seuraamaan aktiivisesti. Projektin sivut löytyvät osoitteesta www.ruuvitracker.fi .

maanantai 7. toukokuuta 2012

Karttaformaateista

Karttoja on toimintaperiaatteeltaan kahdenlaisia - vektori ja rasterikarttoja. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Kaikki verkkokartat, kuten www.karttapaikka.fi ovat rasterikarttoja. Rasterikartat usein ovat näyttäviä ja selkeitä, mutta koska kartta on rasterikuva, niin se ei skaalaudu kovinkaan hyvin. Suurenettaessa yksityiskohdat muuttuvat karkeiksi mosaiikkikuvioiksi ja pienennettäessä karttatekstit ja muut yksityiskohdat pienenevät kartan mukana lukukelvottomiksi.  Jos halutaan selkeitä karttoja eri mittakaavoissa, niin joka mittakaavalle tulisi olla oma rasterikarttansa. Verkkokartat itseasiassa ovatkin kokoelma eri mittakaavaisia rasterikarttoja.

Mobiilikäytössä rasterikarttojen kanssa tulee ongelmaksi karttojen suuri tilantarve ja siksi rasterikartat mobiilikäytössä joko ovat muistikortille talletettuja ja  kattavat pienen alueen kerrallaan tai karttasovellus hakee verkkopalvelusta karttakuvia ruutu kerrallaan. Verkosta karttaruutunsa hakevat useimmat kännykkäsovellusta tarjoavat koiratutkat, kuten Ultrapoint ja Tracker tai esim. Karttaselain-sovellus (www.karttaselain.fi), joten puhelimessa pitää olla kunnollinen datapaketti pitämässä kustannuksia kurissa.

Tässä jo blogissa aiemminkin nähdyssä kuvassa on pieni ote tyypillisetä rasterikartasta.
Vektorikartat sisältävät vektorimuotoisena vain karttainformaation vektorimuotoisena, jolloin tilantarve pienenee dramaattisesti niin että koko Suomen kartta-aineisto saadaan vaivatta mahtumaan yhdelle muistikortille. Kartta-aineisto itse sisältää vain informaation esim tien tai korkauskäyrän muodosta, karttaelementin loppullisen ulkoasun piirtäminen on karttasovellusten vastuulla ja näissä on eroja. Tilantarpeen lisäksi vektorikartan etu on liki rajaton skaalattavuus. Karttaa suurennettaessa tästä on todella  etua,  mutta aika monessa maastokarttasovelluksessa  karttaa pienennettäessä ei ruudulle piirrettäviä karttaelementtejä suodateta tarpeeksi ja karttaruutu tulee täyteen pieniä yksityiskohtia ja luettavuus kärsii.  Tarkasteltaessa isompaa aluetta pieneltä ruudulta, ei kannattaisi yrittää näyttää jokaista kiveä ja ojaa, pelkät päätiet riittäisivät.


Kuvassa ylläolevan rasterikartan alue vektorikarttana.
Kuva otettu kameralla suoraan paikantimen näytöstä.

Esimerkki informaatioähkystä kun kartalla on enemmän aineistoa
kuin olisi selkeyden kannalta järkevä esittää. Mitä, kivikkoistako ?


Tyypillisesti vektorikarttoja käytetään autonavigaattoreissa ja gps-käsilaitteissa, joissa kaikki kartat pitää mahtua muistikortille. ( Esim. mm. metsästäjien nyt suosima VHF-pohjainen koiraseurantalaite Garmin Astro )

Vektorikartasta on kohtuuhelppo sopivilla työkaluilla generoida rasterikarttavedos, mutta rasterikartan muuntaminen vektorimuotoon on hyvin työläs operaatio. Odotan suurella mielenkiinnolla millaisessa vektorimuodossa Maanmittauslaitos karttansa julkaisee ja saanko vektoriaineiston konvertoitua gps-käsilaitteisiin sopivaksi, koska esim. yllämainittuun Garminiin koko Suomen kattava kartta-aineisto tällä hetkellä maksaa n. 600 euroa eli kutakuinkin saman verran kuin itse gps-laite koirapantoineen.

perjantai 4. toukokuuta 2012

Maanmittauslaitos avaa karttadatan - mikä muuttuu ?

Pitkin talvea olemme saaneet kuulla uutisista että Maanmittauslaitos avaa karttadatansa vapaaseen käyttöön. Tällä asialla on suuri merkitys MEJÄ- ja muillekin eräharrastajille. Kyseessä oleva aineisto tuotetaan julkisella rahalla, joten on luonnollista että se olisi veronmaksajien vapaassa käytössä. Tähän asti  Maanmittauslaitos on lisensioinut aineistonsa yksityisille karttatoimittajille, joka sitä ovat sitten hyvällä katteella myyneet eteenpäin. Mitä tämä sitten käytännössä merkitsee. Parempia ja helpommin käyttöönotettavia karttoja ja parempia mobiileja karttasovelluksia.

Tämänhetkinen tilanne - fetch_map ja oziexplorer

Vuoden 2000 tienoilla ( tarkkaa vuotta en muista, eikä www.archive.org ole tuota arkistoinut ) Maanmittauslaitos toi ansiokkaasti kansalaisen karttapaikan tarkkoine maastokarttoineen ilmaiseksi verkkoon ja vuonna 2005 julkaistiin ensimmäinen versio loistavasta fetch_map-työkalusta ( http://olammi.iki.fi/sw/fetch_map/ ) joka haki karttapaikalta isompia karttakokonaisuuksia pala kerrallaan ja loi paloista automaattisesti kartan halutussa koossa ja mittakaavassa. Ko sovelluksen käytössä esim. mejässä liikuttiin hiukan harmaalla vyöhykkeellä - karttapaikan lisenssiehdoissa sallittiin karttaruutujen tallettaminen omalle koneelle yksityiseen käyttöön, mutta jos järjestät kerhon nimissä kokeen ja tulostat imuroimastasi kartasta kopiot osanottajille, niin se ei ehkä ihan ole yksityistä käyttöä. 

Fetch_map-työkalu loi hakemilleen karttakokonaisuuksille myös oziexplorer-muotoiset kalibrointitiedostot, joten kartta oli heti Oziexplorerissa käyttövalmis. Oziexplorer ( http://www.oziexplorer.com/ ) on jo aiemmin mainitsemani Windowsissa toimiva monipuolinen karttasovellus, josta ja varsinkin sen karttaformaatista on tullut eräänlainen defakto-standardi harrastajien karttasovelluksissa. Ohjelmasta on saatavissa rajoittunut demoversio, mutta tuo 79 euron hintainen täysversio on hintansa arvoinen.

Oziexplorerissa sitten kartan päälle pääsee piirtämään jäljen - ensiksi merkitään jäljen reittipisteet ja sen jälkeen ko pisteet valitaan lisätään reittiin. Reittiviivan väri ja paksuus asetetaan mieleiseksi, kartan päälle kirjoitetaan tekstikenttänä tarvittava lisäinformaatio (jäljen numero, kaadon ja lähdön sijoittuminen ja mittakaava). Asetaan kartan päälle sopivan tiheä koordinaattiruudukko kompassin käyttöä helpottamaan ja kartta on valmis tulostettavaksi. Samalla ohjelma laskee automaattisesti osuuksien pituudet, kokonaismitan ja kulmien asteluvut sekä tosipohjoiseen että magneettipohjoiseen. Tässä on oikeasti työkalu jota ilman en halua suunnitella yhtään jälkeä.


Ensimmäisessä kuvassa on pieni pala karttaa johon on ladattu maastokatselmuksessa kuljettu jälki gps-laitteelta. Jälki oli yleisesti käytetyssä GPX-formaatissa, mutta jotkut laitevalmistajat käyttävät omia formaattejaan. Formaateista ja niiden välisistä muunnoksista kirjoitan myöhemmin.

Toisessa kuvassa on hahmoteltu jäljen reittipisteiden paikkoja. Kuvan ylalaidan laskuri näyttää hiirikursorin etäisyyttä viimeisestä reittipisteestä, tosi- ja magneettista suuntaa ja kumulatiivista kokonaispituutta annetuille pisteille.


Kolmannessa kuvassa äsken luodut pisteet on määritelty reittieditorissa kuuluvaksi reittiin R1, jolloin editori kertoo reitin osuuksien pituudet, kumulatiivisen reitin pituuden ja suunnat osuuksille sekä tosi- että magneettisina suuntina.


Viimeisessä kuvassa on jälkeen liitetty tarvittavat tekstikentät ilmaisemaan jäljen nimeä, lähtöä ja kaatoa. Lisäksi karttaan on lisätty apuruudukko kompassityöskentelyä helpottamaan. Kartta on tulostusvalmis!

Mikä muuttuu avoimen karttadatan myötä

 

Alkuun ei paljoakaan. Maanmittauslaitos on lupaillut toukokuun alkupuolella avattavaa uutta latausportaalia josta jokainen voi  ladata omat karttansa. Karttojen tallennusmuodot ja kalibrointitiedot ovat vielä hiukkasen avoimia,  mutta jokatapauksessa välistä jää pois hankalahko ja aikaavievä fetch_mapin käyttö. Lisäksi karttaaineiston voi nyt luovuttaa hyvällä omallatunnolla paperi- tai tiedostomuodossa muille harrastajille tai kokeen osanottajille.

En usko että kestää kauaakaan kun harrastajat kirjoittavat uusia sovelluksia, jotka hyödyttävät tätä uutta ilmaista karttadataa. Kunhan tuo latausportaali avataan, niin palaan asiaan.Samalla kirjoittanen älypuhelimissa käyttämistäni karttasovelluksista.

pekkis


Hieman taustaa

Blogin nimi on muisto armeija-ajoiltani 80-luvun lopusta Parolannummelta, jossa sain tykistön tulenjohto-au-koulutuksen Jääkäripatteriston aliupseerikoulussa. Tuosta tuli sitten lentävä lause jota mainittiin joka kerta kun oltiin millään tavalla suuntien kanssa tekemisissä.  Sittemmin jäin ko. aliupseerikouluun santsariksi ja kotiutumispäivänä tarjottiin talosta myös töitä, mutta siinä vaiheessa vielä uskoin joskus valmistuvani TKK:lta ja kieltäydyin kunniasta. Yhdellä tuolloin oikein ajoitetulla kyllä-sanalla saattaisin pian olla nuorekas eläkeläinen.

Oikeammin tuo lause kuuluu: neulaluvunkorjaukseen (NEK) kun lisätään napaluvunkorjaus (NAK) saadaan kokonaiskorjaus (KOK).  Neulaluvunkorjaus korjaa kompassin virheen magneettisen ja oikean pohjoisen välillä. Napaluvunkorjaus taas on tuntemattomampi termi, mutta se taas korjaa virheen karttapohjoisen ja oikean pohjoisen välillä. Tämä johtuu simppelisti kerrottuna kartan piirtämisen tekniikasta kun pallopintaa projisoidaan karttatasolle. Virhe on karttakohtainen ja se yleensä on merkittynä karttoihin.  Ensimmäisessä nyt käteeni osuneessa kartassa virhe oli n. -2 astetta. Samalla alueella neulaluvunkorjaus oli n. 10 astetta, joten kokonaiskorjaus asettui kokoluokkaan 8 astetta.  Tykistössä astekin oli liian epätarkka yksikkö ja siellä kulmat mitattiinkin piiruina. Metsään verijälkiä vedettäessä ei tuollaisella tarkkuudella ole mitään merkitystä,  joten en paneudu siihen sen enempää.

Mejän kanssa jouduin ensi kerran tekemisiin Mikkelissä äitienpäiväkokeissa 9.5.1993 - muistan päivämäärän ja päivän yhä vieläkin muutamastakin syystä.  Jälkiviikonloppu kun oli ensitreffini erään Ailan kanssa, joka nykyisin käyttää samaa sukunimeä kuin allekirjoittanutkin.  Ko viikonloppuna oli myös oma syntymäpäiväni  - voihan sen syntymäpäivän huonomminkin viettää. Jälkitalkoissa Aila kysyi suunnistustaidostani ja vääräleukana lausuin ensimmäiseksi ääneen tuon edellämainitun lentävän lauseen - ensiksi sain selittää lauseen ja seuraavaksi sain kuulla toimivani suunnistajana. No tulihan se jälki tehtyä - kutakuinkin jopa sinne mitä pitikin. Jos oikein muistan niin pitkin jälkeä löytyi merkkejä (puuhun sidottuja kreppinauhanpätkiä) samalla paikalla aiemminkin olleesta jäljestä, joten jos olimme harhassa, niin emme olleet yksin. Sittemmin opin mikä tarkoitus sen jäljen sijoittamisella on ja miten paljon enemmän on merkitystä jäljentekijän jälkisilmällä. Hyvällä ja huonolla jäljellä ei välttämättä ole sijoituksessa eroa maastossa kuin 10 metriä. Jos kompassi osoittaa jälkeä tehtäessä kohti läpipääsemätöntä ryteikköä tai kiveä, siitä ei ole pakko mennä läpi tai ylitse, jos se on kohtuudella kierrettävissä.

Kymmenkunta vuotta ensimejäilyn jälkeen aloin mäyräkoiraleirillä osallistua jälkien suunnitteluun ja aika pian löysin itseni koetoimitsijakurssilta ja kokonaisvastuu kerhon mejämaastoista siirtyi minulle. Aika nopeasti aloin etsiä sopivia tietokoneohjelmia joilla helpottaa työpanosta. Jälkipohjat ovat pääosin joka vuosi samoja, paria jälkeä pitää muokata osanottajien koeluokkien mukaan ja aina silloin tällöin joku jälkimaasto joudutaan poistamaan käytöstä esim. avohakkuun takia. Tuohon aikaan kerhon jälkikartat olivät pääasiassa mustavalkoisia valokopioita alkuperäisistä kartoista. Mustavalkoisuus toi mukanaan ongelmia kun mm. korkeuskäyrät ja polut helposti sekoittuivat samanvärisinä.  Aika nopeasti keksin tavan jolla pystyin hakemaan oikean kartta-alueen kartat verkosta värillisinä ja pienen operaation jälkeen meillä oli valmiit kartat värikirjoittimella tulostettavaksi. Pian löytyi myöskin kohtuuhintainen Oziexplorer-sovellus jolla pystyy myös piirtämään jäljet karttapohjalle, lisäämään tiheämmät koordinaatistoruudukon  ja tulostamaan valmiit jäljet karttapohjineen oikeaan mittakaavaan. Kaiken lisäksi jäljet sai talteen, joten seuraavana vuonna voitiin helposti ladata edellisvuotiset jäljet kartalle ja tehdä vain tarvittavat muutokset jälkiin ja tulostaa kartat innokkaille jäljentekijöille.

Vuosikymmenen kääntyessä loppua kohden löysin itseni tuomarikurssilta ja nyt huomasin karttojen ja paikkatiedon tarpeen muuttuneen mobiilimmaksi. Tuomarina kun suunniteltua jälkeä enemmän kiinnistaa todellinen jäljen muoto ja miten se sijoittuu maastoon ja mitkä ovat varoetäisyydet toisin jälkiin, rakennuksiin yms. Samoin jo hieman aiemmin aktivoitunut metsästysharrastus on lisännyt tarpeita mobiileille kartoille ja sijaintitiedolle.

Blogin tarkoituksena on jakaa tietoa ja kokemuksia muille jotka mahdollisesti pähkäilevät samojen ongelmien kanssa. Olen käyttämiäni sovelluksia ja karttoja näyttänyt muille mejäharrastajille ja tuomareille. Kiinnostusta käytettyyn tekniikkaan on ollut, mutta oikeaa kanavaa tiedon jakamiseksi ei ole ollut. Varmasti joku muukin on keksinyt saman pyörän kuin minäkin - tieto siitä vain ei ole levinnyt laajemmalti. Ehkä tämä blogi omalta osaltaan paikkaa sitä aukkoa.


pekkis