Kaikki verkkokartat, kuten www.karttapaikka.fi ovat rasterikarttoja. Rasterikartat usein ovat näyttäviä ja selkeitä, mutta koska kartta on rasterikuva, niin se ei skaalaudu kovinkaan hyvin. Suurenettaessa yksityiskohdat muuttuvat karkeiksi mosaiikkikuvioiksi ja pienennettäessä karttatekstit ja muut yksityiskohdat pienenevät kartan mukana lukukelvottomiksi. Jos halutaan selkeitä karttoja eri mittakaavoissa, niin joka mittakaavalle tulisi olla oma rasterikarttansa. Verkkokartat itseasiassa ovatkin kokoelma eri mittakaavaisia rasterikarttoja.
Mobiilikäytössä rasterikarttojen kanssa tulee ongelmaksi karttojen suuri tilantarve ja siksi rasterikartat mobiilikäytössä joko ovat muistikortille talletettuja ja kattavat pienen alueen kerrallaan tai karttasovellus hakee verkkopalvelusta karttakuvia ruutu kerrallaan. Verkosta karttaruutunsa hakevat useimmat kännykkäsovellusta tarjoavat koiratutkat, kuten Ultrapoint ja Tracker tai esim. Karttaselain-sovellus (www.karttaselain.fi), joten puhelimessa pitää olla kunnollinen datapaketti pitämässä kustannuksia kurissa.
 |
| Tässä jo blogissa aiemminkin nähdyssä kuvassa on pieni ote tyypillisetä rasterikartasta. |
Vektorikartat sisältävät vektorimuotoisena vain karttainformaation vektorimuotoisena, jolloin tilantarve pienenee dramaattisesti niin että koko Suomen kartta-aineisto saadaan vaivatta mahtumaan yhdelle muistikortille. Kartta-aineisto itse sisältää vain informaation esim tien tai korkauskäyrän muodosta, karttaelementin loppullisen ulkoasun piirtäminen on karttasovellusten vastuulla ja näissä on eroja. Tilantarpeen lisäksi vektorikartan etu on liki rajaton skaalattavuus. Karttaa suurennettaessa tästä on todella etua, mutta aika monessa maastokarttasovelluksessa karttaa pienennettäessä ei ruudulle piirrettäviä karttaelementtejä suodateta tarpeeksi ja karttaruutu tulee täyteen pieniä yksityiskohtia ja luettavuus kärsii. Tarkasteltaessa isompaa aluetta pieneltä ruudulta, ei kannattaisi yrittää näyttää jokaista kiveä ja ojaa, pelkät päätiet riittäisivät.
 |
| Kuvassa ylläolevan rasterikartan alue vektorikarttana. Kuva otettu kameralla suoraan paikantimen näytöstä. |
 |
| Esimerkki informaatioähkystä kun kartalla on enemmän aineistoa kuin olisi selkeyden kannalta järkevä esittää. Mitä, kivikkoistako ? |
Tyypillisesti vektorikarttoja käytetään autonavigaattoreissa ja gps-käsilaitteissa, joissa kaikki kartat pitää mahtua muistikortille. ( Esim. mm. metsästäjien nyt suosima VHF-pohjainen koiraseurantalaite Garmin Astro )
Vektorikartasta on kohtuuhelppo sopivilla työkaluilla generoida rasterikarttavedos, mutta rasterikartan muuntaminen vektorimuotoon on hyvin työläs operaatio. Odotan suurella mielenkiinnolla millaisessa vektorimuodossa Maanmittauslaitos karttansa julkaisee ja saanko vektoriaineiston konvertoitua gps-käsilaitteisiin sopivaksi, koska esim. yllämainittuun Garminiin koko Suomen kattava kartta-aineisto tällä hetkellä maksaa n. 600 euroa eli kutakuinkin saman verran kuin itse gps-laite koirapantoineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti